Vehkajärven suojeluyhdistys
Vehkajärven pinta-ala on 191 ha suurin syvyys noin 8 metriä, keskisyvyys noin 2 metriä, tilavuus noin 3.8 milj.m3
Vehkajärvestä tehdyt tutkimukset:
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry suoritti laajan tutkimuksen järven veden laadusta ja sen kuormituksesta vuonna 1997. Kyseisessä tutkimuksessa selvitettiin myös järven kalakantaa, jolloin todettiin särkikalojen osuus yllättävän suureksi. Kartoitettiin lisäksi järven veden ja pohjan laatua. Todettiin pohjassa olevan suuret typpi- ja fosforimäärät.
Toinen laajempi tutkimus tehtiin vuonna 2005, jolloin tutkittiin järveen laskevien ojavesien laatua. Tutkimuksen kohteena oli viisi suurinta ojaa, joista otettiin seitsemän kertaa näytteet vuoden aikana. Tulokset osoittivat ,että ojavesien ravinteiden fosfori- ja typpipitoisuudet vaihtelivat suuresti eri ojissa. Laskeutumisaltailla pyritään vähentämään vesimassan mukana järveen tulevan typen ja fosforin määrää. Järven keskipitoisuudet laskivat selvästi varsinkin typpipitoisuus laski lähes puolella ja fosforinkin määrä lähes kolmanneksella. Laskeutumisaltaat ja hoitokalastus sekä järven asukkaiden omakohtainen aktiivisuus ovatkin parantaneet järven laatua huomattavasti.
Lisää tutkimuksesta voi kysellä puheenjohtajalta sekä muilta johtokunnan jäseniltä.
Vehkaj�rven pinta-ala on 191 ha suurin syvyys noin 8 metri�, keskisyvyys noin 2 metri�, tilavuus noin 3.8 milj.m3
Vehkaj�rvest� tehdyt tutkimukset:
Kokem�enjoen vesist�n vesiensuojeluyhdistys ry suoritti laajan tutkimuksen j�rven veden laadusta ja sen kuormituksesta vuonna 1997. Kyseisess� tutkimuksessa selvitettiin my�s j�rven kalakantaa, jolloin todettiin s�rkikalojen osuus yll�tt�v�n suureksi. Kartoitettiin lis�ksi j�rven veden ja pohjan laatua. Todettiin pohjassa olevan suuret typpi- ja fosforim��r�t.
Toinen laajempi tutkimus tehtiin vuonna 2005, jolloin tutkittiin j�rveen laskevien ojavesien laatua. Tutkimuksen kohteena oli viisi suurinta ojaa, joista otettiin seitsem�n kertaa n�ytteet vuoden aikana. Tulokset osoittivat ,ett� ojavesien ravinteiden fosfori- ja typpipitoisuudet vaihtelivat suuresti eri ojissa. Laskeutumisaltailla pyrit��n v�hent�m��n vesimassan mukana j�rveen tulevan typen ja fosforin m��r��. J�rven keskipitoisuudet laskivat selv�sti varsinkin typpipitoisuus laski l�hes puolella ja fosforinkin m��r� l�hes kolmanneksella. Laskeutumisaltaat ja hoitokalastus sek� j�rven asukkaiden omakohtainen aktiivisuus ovatkin parantaneet j�rven laatua huomattavasti.
Lis�� tutkimuksesta voi kysell� puheenjohtajalta sek� muilta johtokunnan j�senilt�.
